Viimeisten viikkojen aikana on uutisoitu useista kasvuyrittäjyyteen liittyvistä teemoista – sukupuolten noustessa keskustelussa pintaan. Syyt sukupuolijakautuneeseen yrittäjyysintoon sekä pääoman sijoittumiseen ovat monisyiset – korjattavaa löytyy niin yhteiskunnan rakenteista, asenteista kuin arvovalinnoista.
Helsingin Sanomat uutisoi 26.5. miesten kahmivan valtaosan Suomen innovaatiorahoista. Uutisen mukaan Business Finlandin innovaatiotuista noin 87 prosenttia myönnettiin miesten edustamille hankkeille. Vain viidesosa hakemuksista tuli naisilta.
Talouselämän viikonlopun kannessa (22/2024) paistatteli otsikko ”Liian vähän naisia – Sandra Lounamaa ja Meri-Tuuli Laaksonen kertovat miksi yrittäjäksi kannattaa ryhtyä.” Helsingin Sanomat uutisoi 4.6. Kasvuyritystapahtuma Slushin entisten johtajien perustaneen oman yrityksen, ja sitä rahoittamassa ovat Suomen startup-yhteisön kärkikaarti eli ”Slush-mafia”. Uutisessa mainittiin yksi nainen.
Tekninen ja teknologinen kiinnostus sukupuolittunutta jo peruskoulussa
Yksi selitys löytyy matemaattis-teknillisten ja insinööritieteiden (STEM-aineiden) suosiosta poikien keskuudessa. Useat innovaatiot liittyvät juuri teknologiaan ja teknologia-ala on miesvaltainen. Tämän lisäksi oman osansa vyyhdistä saavat perhevapaiden jakaantuminen pääsääntöisemmin äideille niin, että he ovat pidempään poissa työelämästä. Mother in Business -verkoston toiminnanjohtaja Annica Moore toteaa Talouselämän artikkelissa naisten olevan myös varovaisempia riskien ottamisen suhteen.
Miksi yrittäjien sukupuolijakaumaan kannattaa kiinnittää huomiota? Valtion taloudellisten tutkimuskeskuksen (VATT) mukaan liian suuri osuus lahjakkaista naisista ei päädy innovaatiotoimintaan mukaan ja tämä hidastaa tuottavuuskasvua. Innovaattorit kehittävät innovaatioitaan usein omalle kohderyhmälleen ja naisten poissaolo luo näkyvät seuraukset – esimerkiksi naisten sairauksia tutkitaan vähemmän ja OECD on kiinnittänyt huomiota suomalaisen terveydenhuollon eriarvoisuuteen.
Talouselämän haastattelemat Lounamaa sekä Laaksonen kuuluttavat roolimallien perään. Lounamaan ja Laaksosen perustaessa yhteistä yritystä, he osasivat nimetä yhden menestyneen naiskasvuyrittäjän. Myös Helsingin kaupungin selvityksessä tärkeimmäksi syyksi tyttöjen ja nuorten naisten startup-yrittämisen tielle nousivat esikuvien ja tiedon puute.
Yrityshautomotoiminnalla kannustusta ja onnistumisen tunnetta
Helsingin kaupunki on tukenut vuodesta 2021 alkaen Helsingin korkeakoulujen kampuksilla tapahtuvaa yrityshautomotoiminnan kehittämistä. Metropolia Ammattikorkeakoulussa yrittäjyyden ensiaskeliin kannustaa yrityshautomo Turbiini.
Turbiini keskittyy yrittäjyyskasvatukseen ja hautomotoiminta on esiasteista, mukaan voi tulla ilman ideaakin, mikäli yrittäjyys kiinnostaa. Suoria prosenttilukuja osallistujien sukupuolten mukaan ei ole, mutta karkeasti voisi sanoa, että erityisesti sosiaali- ja terveysalaan keskittyvän esihautomo-ohjelman osallistujista niukka enemmistö on naisia.
Yhtenä toimenpiteenä panostamme sukupuolten tasa-arvon edistämiseen roolimallien avulla. Valtaosa tapahtumiemme puhujista ovat olleet naisia. Pinnan alla kuplii, sillä emme varsinaisesti ole valinneet puhujia pelkästään sukupuoleen katsoen, vaan katseemme ovat kohdistuneet mielenkiintoisiin yrittäjiin sekä ilmiöihin, kuten Hoiwa Oy:n Fadumo Aliin sekä valtakunnallisen aseman naisten sijoitusinnon lähteenä olevaan Mimmit sijoittaa -mediaan.
Pohjatyöllä on suuri merkitys, sillä yrittäjyydestä ei tarvitse maalailla pelottavaa kaiken vievää mörköä vaan yrittäjyys voidaan tuoda lähemmäs opiskelijoita, yhtenä varteenotettavana uravaihtoehtona. Vaikka puhe naisyrittäjyydestä tuntuu vanhanaikaiselta, on silti tärkeää liputtaa sukupuolten tasa-arvon edistämisen puolesta ja tapoja tähän ovat – rakenteellisten muutosten lisäksi – kannustaminen, ensimmäisten askelien helpottaminen sekä esikuvien valottaminen.
Pystyvyyden tunteeseen vaikuttaa myös se, että vertaisesi ovat saavuttaneet asioita, joista haaveilet.
Ja mitä riskeihin tulee – hautomo-ohjelmissa korostetaan myös sitä, että liian varhaisella tai kestämättömällä idealla ei kannata lähteä eteenpäin. Sekin on tulos, kun toteaa jonkin asian toimimattomaksi.
Kirjoittaja
Sara Jokiniemi toimii viestintäasiantuntijana yrityshautomo Turbiinissa. Hän on kasvatustieteilijä, jonka sydän sykkii viesteille, joiden ääreen haluat pysähtyä. Jokiniemi on työskennellyt yrittäjyyskasvatuksen lisäksi kestävyys- ja vastuullisuusteemojen äärellä.
Ei kommentteja